Kisan konseptista ei ollut kauheasti tietoa, eikä sitä herunut juuri ennen lähtöäkään, koska kartat annettiin useammassa osassa kisan kuluessa. Kerrankin sai ottaa rauhassa ennen kisaa! Starttikäskyn kajahtaessa syöksyimme hakemaan ensimmäisen kartan, joka neuvoi meidät heti suoraan ensimmäiselle questille läheiselle sorakuopalle. Tehtävänä oli rakentaa kivistä metrin korkuinen torni maahan merkityn ympyrän sisälle. Kulkunen kieritti nokkelasti alimmaiseksi hieman isomman kiven, jonka päälle saimme aika nopeasti kasattua lopputornin. Kolme nopeinta paria lähti seuraavalle välille luultavasti alle puolen minuutin sisään, me mukaanlukien. Arctic Circle Adventuren Tommi ja Riitta polkivat tuhatta ja sataa ohi (todella ohi...), Kulkunen alkoi jarrutella ja huomasi meidän ohittaneen parhaimman reitinvalinnan risteyksen, kolmas pari (miehiä) pääsi tuossa meistä ohi. Kurvailimme oikealle väylälle ja siitä quest2 -rastille. ACAkin paahtoi taas takaa ohi.
Kakkosrastin tehtävänä oli laskea maalattuja kiviä, jotka oli laitettu keskenään sekaisin pitkään jonoon metsäautotielle. Kulkunen laski siniset ja minä sormimuistiin vihreät ja pääkoppaan keltaiset (takaisin tullessa tarkistin vielä vihreiden lukumäärän ja kuten olin arvellutkin, se heitti yhdellä). Luvut täsmäsivät oikeisiin ja jatkoimme pyörillä eteenpäin.
Seuraavana oli quest3, jossa piti kuljettaa kaksi punaista nestettä sisältävää mukia suht täytenä paljain jaloin kuljettavaa esterataa pitkin rastin maaliin. Kulkunen otti molemmat mukit (ns. topolinoriski huiteli pilvissä). Rata kulki seuraavasti: kivijonoa - saippuoitua kaltevaa pintaa - lammen rantaa - vedessä vyötäröön saakka - kuivaa maata pieni pläntti - vedessä kainaloita myöden ja lisäksi kelluvan tukin alitus. Rata meni hyvin yhteistyöllä ja mukit luovutettiin täytenä. Kisan marssijärjestys oli nyt ACA (seka), Team JuJu (miehet), me, ja eroa max muutama minuutti. Homma jatkui pyörillä.
Quest nelosella oli vuorossa hiihtoa. Survoin monot käpäliin ja lähdin hiihtämään merkittyä rinnettä rinneniitylle. Heinä oli matalaa ja rata lyhyt, joten siinähän se meni. Kulkunenkin löysi räpylöihinsä sopivat monot ja heitti saman kiepin, oli kuulemma oikein luistanut alamäessä. Sitten vaan pyörillä melonnan lähtöön!
Valitsimme rantaheinikosta vettä lähinnä olevan punaisen menopelin, vihreistä ämpäreistä kun on aika karuja kokemuksia... Totesimme jo aluksi, että vettä ei ole liiaksi ja pohjassa on kiviä reilunpuoleisesti. Toteamuksesta alkoikin kunnon puljaaminen, kun paattia kiskottiin, vedettiin ja lasketettiin, hypättiin melomaan muutama veto ja taas takaisin veteen jne. Vaikka pyöräilykengät jalassa tuo ei ehkä ollut ihan mukavinta, niin onnittelut ratamestarille vähän erilaisesta melontaosuudesta, hyvä valinta!
Seuraavana oli taas vuorossa quest, jossa tehtävänä oli löytää (osin nokkospusikossa kulkevan) merkityn polun varrelta neljä erilaista narunpätkää ja solmia niistä mallinmukainen "jono". Ekalla kierroksella löysimme vain kaksi ja jouduimme nuuskimaan koko rundin uudestaan... Tähän voisi murrealueen mukaisesti todeta: Pölöt! ACA lähti jatkamaan seuraavalle jo meidän tullessa questin lähtöön ja koska törttöilimme, pääsi Team JuJu myös näköetäisyyden ulkopuolelle.
Melonta jatkui ns. normaalina jokea pitkin ja Kulkunen keksi meille hyvän reitinvalinnan: vedimme paatin sillan kohdalta ylös tielle ja kannoimme sen melonnan maaliin. Vuoden 2011 Springistä viisastuneena emme edes yrittäneet mitään käsikantoa, vaan nostimme kanootin suosiolla pään päälle. Noin 50 metriä ennen melonnan maalia Team JuJu pyöräili vastaan, joten eroa heihin ei enää ollut paljoa.
Lopuksi oli tarjolla enää pyöräilyä, jonka loppupuolelle ratamestari oli vielä tehnyt pienen "hässäkän" eli maantiemätön sijaan muutama rasti pyöriteltiin pururadan maastossa. Tämä sopi meille, ja Kulkusen sujuvan kartanluvun ansiosta kuittasimme miesten päänahat vain neljä rastia ennen maalia. ACA voitti meidät noin kymmenellä minuutilla, hopean ja pronssin ero oli viitisen minuuttia.
Kisan lopuksi saimme naatiskella kisamakkaroista ja palkinnoista, ja todeta, että olipa mukava kisa! Ensi vuonna uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti